Discussion:
Sähkön varastointi.
(too old to reply)
Matti Lehtiniemi
2014-03-04 08:06:17 UTC
Permalink
Olen tuossa miettinyt aurinkosähköä voisi varastoida ihan mgh gravitaatioon
pumppaamalla vettä maan alta.Googlasin ja huomasin että tämmöisiä on jopa tehty
ja on suunnitteilla.

http://yle.fi/uutiset/pyhasalmen_kaivoksesta_suunnitellaan_sahkovarastoa/6762566

Mites sellainen olisi että hemmetin iso vety-pallo(nestemäisenä) varastoksi ?

Siis jos rakennat pallon, sen pinta -ala lisääntyy r^2 :sen ja tilavuus r^3
:een.
Eli mitä isompi pallo, sen suurempi on suhdeluku r^3 jaettuna r^2:een .
Eli rakennuskustannukset putoavat mitä isomman pallon rakentaa.(suhteessa
varastointikapasiteettiin)

Pinnaksi jotain kiiltävää materiaalia.(esim alumiinia), joka heijastaa lämmön
pois.(nestemäinen vetyhän on kylmää)

Sitten vaan vettä sähkön avulla elektrolyysillä vedyksi.Ja päinvastoin takaisin
sähköksi.
Ja kaikki systeemit hemmetin isoiksi.

Matti
Matti Lehtiniemi
2014-03-04 09:00:35 UTC
Permalink
Post by Matti Lehtiniemi
Eli mitä isompi pallo, sen suurempi on suhdeluku r^3 jaettuna r^2:een .
Tuli mieleen että voisiko tämä sama logiikka selittää finnairin ongelmat ?
Airbus 380 on selvästi isompi kuin Finnairin käyttämä Airbus 340.

Airbus 380 käyttää 20% vähemmän polttoainetta kuin Boeing 747 .Tietääkö kukaan
mikä on suhdeluku suhteessa A340 :een ?

Lentokoneen drag eli polttoaineen kulutus on suhteessa painoon ja
pinta-alaan.Mitä isompi kone,sen suurempi tilavuus suhteessa
rakennusmateriaalien painoon .Ja ihminenhän ei paina paljon.

Wikipediassa väitetään että A380 polttoaine-edullisuus johtuisi hyvistä
moderneista moottoreista ja kompsiitti-materiaalista.Mutta väittäisin että
suurin syy on isossa koossa.Suhdeluku tilavuus/pinta-ala on iso.

Mitä enemmän euroopasta lentää A380:iä aasian ,sen vaikeampaa Finnairilla on.Ei
auta vaikka uudet A340 koneet olisivat miten hyviä tahansa.

Matti
Matti Lehtiniemi
2014-03-04 12:39:59 UTC
Permalink
Post by Matti Lehtiniemi
Tuli mieleen että voisiko tämä sama logiikka selittää finnairin ongelmat ?
Airbus 380 on selvästi isompi kuin Finnairin käyttämä Airbus 340.
Selitin hieman huonosti. Lentokoneen seinähän on kolmi-uloitteinen
objekti.Tarkoitin että A380 seinää ei tarvitse rakentaa sen paksummaksi, kuin
mitä A340 on .Ainoastaan runko-materiaali joudutaan rakentamaan painavemmaksi ja
kestävämmäksi.
Jos A340 seinä on 10 cm paksu, voi se myös A380:ssä olla 10 cm.

Sitten myös se seikka että ihmiset on kahdessa kerroksessa, ja tavara
yhdessä.Ihmisten rahtaaminen on varmasti kannattavempaa.
Eli oikeastaan 2 seikkaa miksi A380 on parempi kuin A340.

Hmm, huomasin muuten että A340 valmistus on lopetettu. A330 kaksi moottoria on
varmasti paljon parempi nousussa ja etenkin laskussa.A340 uloimpien moottorien
vipuvaikutus siiven ja rungon liitoskohtaan aiheuttaa merkittävästi suuremman
kulumisen kuin A330:ssa.
Ei ihme että A340 jälleenmyyntihinta on pudonnut selvästi.

Aika ihme että Finnair ylipäätänsä pysyy pystyssä.Siellä on varmasti hyvät
lentäjät.Jotka osaavat käyttää suihkuvirtauksia hyväkseen.Ja osaavat lentää
oikealla korkeudella suhtessa koneen painoon.(Eli siihen miten paljon kerosiinia
on jäljellä)

(tai aika kovat tappiot ja lainathan Finnairilla on jos totta puhutaan)

Matti
Matti Lehtiniemi
2014-03-04 12:52:13 UTC
Permalink
Post by Matti Lehtiniemi
Siis jos rakennat pallon, sen pinta -ala lisääntyy r^2 :sen ja tilavuus r^3
:een.
Siis jotain tämmöistä tarkoitin mutta hemmetin paljon isompaa :

Loading Image...

Matti
Otto J. Makela
2014-03-05 10:51:52 UTC
Permalink
Post by Matti Lehtiniemi
Sitten vaan vettä sähkön avulla elektrolyysillä vedyksi.Ja päinvastoin
takaisin sähköksi. Ja kaikki systeemit hemmetin isoiksi.
Elektrolyysin hyötysuhde käytännön prosessissa jää reilusti alle 100% ja
vety on kohtuullisen hankalaa säilöttävää.
--
/* * * Otto J. Makela <***@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
Matti Lehtiniemi
2014-03-05 13:35:05 UTC
Permalink
Post by Otto J. Makela
Elektrolyysin hyötysuhde käytännön prosessissa jää reilusti alle 100% ja
vety on kohtuullisen hankalaa säilöttävää.
Tottakai se on hankala säilöä.Mutta muistan lukeneeni niistä huipputehokkaista
tekniikoista , joilla se saatiin säilöttyä avaruusaluksissa.Esim kuumatkoilla.
Siis todella kylmä nestemäinen vety pitää suojata ulkopuolelta tulevalta
lämmöltä.Johtuminen estetään laittamalla tyhjiö väliin ja säteileminen estetään
käyttämällä IR-säteilyä heijastavaa materiaalia.Alumiini ?

Kyllähän tuo kiehuu,sen näkee siinä on putki yläosassa :
http://www.nasa.gov/images/content/540052main_launchpad-hydrogenstoragetank.jpg

Ok tuossa on varmaan huonohko hyötysuhde.Mutta väittäisin että Andasolin
Thermal Storagessa on vielä (paljon)huonompi hyötysuhde:
http://en.wikipedia.org/wiki/Andasol_Solar_Power_Station


Matti

Loading...